Skagen on erittäin satoisa ja lujakortinen saksalainen syysvehnä. Sen suuri sato perustuu hyvään satopotentiaaliin ja vahvaan korteen. Skagenin jyväkoko ja hehtolitrapaino ovat suuria. Sakoluku on kestävä. Skagen sopii parhaiten viljelyyn I-viljelyvyöhykkeelle ja II-viljelyvyöhykkeen parhaille lohkoille.
Laatutavoitteet: Hehtolitrapaino yli 78 kg. Sakoluku yli 180. Valkuaispitoisuus 11,5 %.
Maalajit
Syysvehnän viljelyyn sopivat parhaiten kivennäismaat, erityisesti rakenteeltaan hyvässä kunnossa olevat savimaat. Useimmat ravinteet ovat käyttökelpoisimmillaan pH:n ollessa noin 6,5-7,0. Syysvehnälle hyviä esikasveja ovat öljykasvit, herne, nurmi ja aikainen ohra.
MAAN KASVUKUNTO
Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon. Hyvärakenteisessa maassa juurten kasvu on parempaa sekä ravinteiden ja veden otto tehokkaampaa. Kalkitus parantaa maan mururakennetta ja biologista aktiivisuutta sekä tehostaa ravinteiden ottoa. Lohkon kasvukunnon selvittäminen ja korjaavien toimenpiteiden toteuttaminen on tärkeä askel kohti kannattavaa viljelyä.
KYLVÖ
Siemen
Syysvehnän kylvöaika on elokuun loppupuolelta syyskuun puoleenväliin. Oikeaan aikaan kylvetty syysvehnä ehtii hyödyntää myös annetun typen, lannoitefosforin ja -kaliumin tehokkaasti. Kylvö kolmeen-viiteen senttimetriin maan kosteudesta riippuen. Optimaalinen kasvustorakenne saadaan, kun tiheystavoite on 450 - 500 orasta neliölle. Kylvön viivästyessä siemenmäärää kannattaa lisätä. Tällä kompensoidaan vähempi sivuversojen muodostuminen. Suorakylvössä siemenmäärä on sama kuin perinteisellä kylvötavalla.
Kylvösiemenenä kannattaa käyttää sertifioitua siementä. Sertifioitu siemen on viljelijälle taloudellisesti kannattava tapa varmistaa kylvösiemenen laatu. Siemenlaskuri kertoo hyödyn euroina.
LANNOITUS
Syyslannoitus Syksyllä syysvehnä kannattaa lannoittaa NPKS-lannoitteella. Ympäristötuen mukaan syysvehnälle voi syksyllä käyttää typpeä enintään 30 kg/ha. Kaikki YaraMila -sarjan tuotteet soveltuvat syyslannoitukseen lohkon fosforitilan mukaan. Tyydyttävän viljavuusluokkaan sopii YaraMila Nurmen Y 2 (20-6-6), hyvään YaraMila Pellon Y6 (18-4-14) ja korkeaan fosforiluokkaan YaraMila NK- lannoitteet. Kun fosforia tarvitaan paljon, sopiva tuote on Starttiravinne (12-23-0).
Fosfori on tärkeää syksyllä juurten ja versojen kehitykselle ja siten myös muiden ravinteiden hyödyntämiselle. Kalium parantaa talvenkestävyyttä ja vehnän kykyä vastustaa sienitauteja. Vahvalla kasvustolla on laaja juuristo. Hyvin kehittynyt juuristo parantaa talvehtimista ja nopeuttaa oraan kasvuun lähtöä keväällä.
Kevätlannoitus Kevätlannoituksen voi syysvehnällä tehdä joko kerrallaan tai kahdessa erässä. Keväällä syysvehnälle voi käyttää typpeä enimmillään 150 kg/ha. Multavuuden lisääntyessä suositellaan typpilannoituksen vähentämistä 20-40 kg/ha. Sopiva lannoitteen levitysaika on heti kun maa kantaa paripyörillä varustettua traktoria. Riittävän suurella ja tasapainoisella lannoituksella Skagenin sato- ja laatupotentiaali tulee parhaimmin hyödynnettyä.
Koska syysvehnä versoo myös keväällä, se hyötyy lannoituksen jakamisesta (katso esimerkki). Lannoitusta jaettaessa harvalle oraalle annetaan versomisen lisäämiseksi kaksi kolmasosaa typestä varhain keväällä ja yksi kolmannes heti korrenkasvun alettua eli noin kahden viikon kuluttua edellisestä. Vahvalle oraalle annetaan kolmannes typestä aikaisin ja kaksi kolmannesta myöhemmin.
Fosfori- ja kaliumlannoitus tehdään viljavuustutkimuksen perusteella. Valitse alla olevasta taulukosta lohkollesi tarvittava fosfori- ja kaliummäärä. Jos fosforin määrä jää alle halutun määrän, täydennys voidaan tehdä syksyllä Starttiravinteella.
Kun olet valinnut tarvittavat pääravinnemäärät lohkollesi etsi sopiva lannoite tästä taulukosta tai käytä FarmitNetWisu:n kasvuohjelmasuositus-laskuria. Laskuri laskee vehnälle lohkokohtaisen typpilannoitussuosituksen kolmena edellisvuonna saadun sadon ja valkuaispitoisuuden perusteella.
Starttilannoitus
Starttiravinteella voidaan korvata 4-14 kg fosforitarpeesta. Käyttömäärä 20-60 kg/ha.
Hivenlannoitus
Mailla, joiden pH on luokassa hyvä tai parempi, on syytä varmistaa hiventen riittävyys Pellon hiven Y- lannoksella tai kasvukaudella Folicare Super:illa 3-6 kg/ha tai Hivenliuos 2000:lla 5 l/ha.
Kasvin riittävä hivenravinteiden saanti mahdollistaa myös muidenkin ravinteiden täysipainoisen hyödyntämisen.
Ravinnepuutosoireiden määrittäminen kasvustosta vaatii systemaattista lähestymistapaa. Tieto maan pH:sta, maa-analyysin tuloksista, kasvukauden aikaisesta säästä ja muistiinpanot eri kasvustoruiskutuksista helpottavat puutosoireiden tunnistamista.
Jos kevätlannoitus on annettu kerralla ja se osoittautuu sato-odotuksiin nähden liian pieneksi, voi syysvehnälle tehdä lisätyppilannoituksen. Pensomis-lippulehtivaiheessa annettu lisätyppi vaikuttaa jyvien lukumäärään ja versojen kehitykseen. Tähkävaiheessa, aina maitotuleentumisvaiheeseen saakka, lisätypellä vaikutetaan parhaiten jyväpainoon ja valkuaispitoisuuteen. Vaikka kevätlannoitus olisi tehty jaettuna, vahva kasvusto voi hyötyä kolmannesta lannoituskerrasta nimenomaan tässä vaiheessa.
Kevyesti muokatuilta ja suorakylvetyiltä lohkoilta vapautuu kynnettyä lohkoa vähemmän typpeä, mikä sekin lisää kasvukaudenaikaista lisätyppilannoitustarvetta.
Lohkokohtainen syysvehnän lannoituksen suunnittelu kannattaa tehdä FarmitNetWisu:n Kasvuohjelma-laskurin avulla. Laskuri laskee lohkokohtaisen typpilannoitussuosituksen kolmen edellisvuoden sadon ja valkuaispitoisuuden perusteella.
a) jos maassa on kosteutta, lisälannoitukseen kannattaa käyttää rikkipitoista Suomensalpietaria
b) kuivina kasvukausina kannattaa lisälannoitus tehdä Typpiliuoksella
Typpiliuos on ruiskutettava illan tai aamun aikana polttovioitusten estämiseksi. Oikealla suutintyypin valinnalla varmistetaan paras mahdollinen tulos. Kasvustoon ruiskutettu typpi on huomioitava typen kokonaismäärässä.
KASVINSUOJELU
Kuivuus, märkyys, helle, halla ja ravinnepuutokset stressaavat kasvustoa. Ruiskuta vain hyväkuntoisia kasvustoja. Ruiskutussään optimoinnilla voi vaikuttaa torjuntatehoon. Harvan kasvuston rikkatorjunta on tehtävä erityisen huolella. Kasvuston ollessa rehevä laon- ja kasvitautien torjuntaa suositellaan runsaan ja hyvälaatuisen sadon varmistamiseksi. Kasvitaudeille edullisena vuonna kasvunsääteen kanssa kannattaa aina käyttää tautiainetta.
T1-vaihe: Axial 50 EC tankkiseoksena rikkakasviaineiden kanssa 0,8 l, muuten 0,7 l T2-vaihe: Axial 50 EC 0,9 l
Pohjavesialueilla: T1-vaihe: Grasp 1l + Grasp-kiinnite 1l Vesimäärän on oltava vähintään 150 l. Kun hukkakaura on taimella (3-5 lehteä). Muista 7-10 vrk:n väli rikkakasviruiskutuksen kanssa. Lisätietoa hukkakauran torjunnasta.
Keväällä ennen kylvöä tai syksyllä sadonkorjuun jälkeen: Roundup Gold 2,4 -3,2 l tai Glyfonova Bio 4,0 l tai 3,0 l + kiinnite
Kasvitaudit
Lumihomeen torjunta: Skagenin lumihomeen kestävyys on hyvä. Lumihomeen torjunta kuitenkin lisää sen viljelyvarmuutta. Syksyn tiheä kasvusto ja runsas oljen määrä lohkolla lisäävät lumihomeriskiä.
Siemenlevintäinen lumihome torjutaan peittaamalla. Celest Formula M on tehokas valmiste lumihome- ja Fusarium-sieniä vastaan. Sen tehoaine liikkuu idun mukana ylöspäin, mikä suojaa syysviljan itua myös maasaastuntaa vastaan. Käyttömäärä lumihometta vastaan on 200 ml/100 kg siementä.
Maasta leviävä lumihome torjutaan ruiskuttamalla kasvusto syksyllä. Amistar 0,4 l + Topsin M 0,2 kg/ha seos antaa talvehtivalle syysviljalle suojan kevääseen asti. Ruiskutus kannattaa tehdä vielä kasvavaan, mutta mahdollisimman pitkälle kehittyneeseen kasvustoon. Seokseen voi tarpeen mukaan lisätä jäätymisenestoainetta. Ruiskutusta ei tarvitse viivyttää aivan pakkaseen ja lumen tuloon, sillä aineet imeytyvät kasviin ja liikkuvat siinä, jolloin ne suojaavat myös uutta kasvua.
Skagenin kestävyys yleisimpiä kasvitauteja vastaan Skagenin kestävyys vehnän ruskolaikkua (Septoria), vehnän lehtilaikku (DTR) ja härmää vastaan on hyvä. Kasvitautien torjunta tulee tehdä tarpeen mukaan.
Lehtilaikkutautien torjunta Ruskolaikku, vehnän lehtilaikku (DTR), vehnän härmä, ruosteet: Ruiskutus lippulehtivaiheesta juuri ennen kukintaa Amistar 0,3 l/ha + Zenit 575 EC 0,3-0,4 l/ha tai Amistar 0,3 l/ha + Menara 0,25 l/ha. Tähkäfusarioosin eli punahomeen torjunnassa ruiskutus tehdään kukinnan alkaessa(BBCH 61) Proline 0,8 l/ha.
Laontorjunta
Skagenin hyvän satopotentiaalin hyödyntäminen ja hyvälaatuisen sadon tuottaminen vaatii riittävää lannoitusta, jolloin kasvunsääteen käyttö on suositeltavaa. Kasvunsääteiden kertaruiskutuksessa kannattaa korrenkasvuvaiheessa käyttää CCC 1,0-1,2 l/ha tai lippulehtivaiheessa Moddus 0,2-0,3 l/ha. Hyvin talvehtineissa ja rehevissä kasvustoissa kasvunsääde kannattaa antaa jaettuna: korrenkasvuvaiheen alussa Moddus 0,2 l/ha ja lippulehtivaiheessa Moddus 0,2 l/ha.
Tuholaiset
Kahukärpänen Kahukärpästuhojen riski on suurin aikaisissa kylvetyissä kasvustoissa. Kahukärpästen tarkkailu kannattaa aloittaa heti oraalle tulon jälkeen. Jos kahukärpäsiä on viljan orastuessa runsaasti liikkeellä ja sää on lämmin ja aurinkoinen, kahukärpäset kannattaa torjua 2-lehtivaiheessa: Karate 2,5 WG 0,3–0,4 kg. Yli 4-lehtisten versojen tyvet ovat yleensä jo riittävän kovia estämään toukan pääsyn kasvin sisään.
PUINTI
Puintikosteus alle 25, mieluummin alle 20 %. Sakoluku on vaarassa pudota, jos tuleentunut kasvusto kastuu ja kuivuu toistuvasti. Puintivioitusten todennäköisyys kasvaa, kun kosteus on yli 25 %.
Kuivaus
Välitön kuivaus alle 14 %. Ota edustavat näytteet kuivurin tyhjennyksen yhteydessä. Toimita näyte heti omamyyjällesi tai laboratorioon.
