Trappe on satoisin Suomessa viljellyistä kevätvehnistä. Virallisissa lajikekokeissa Trappe on ollut yli 10 % satoisampi kuin seuraavaksi satoisimmat lajikkeet. Myöhäisenä lajikkeena Trappe soveltuu parhaiten myllyvehnän tuotantoon I-viljelyvyöhykkeelle.
Laatutavoitteet
Myllykelpoisen kevätvehnän laatuvaatimukset ovat: sakoluku vähintään 180, hehtolitrapaino vähintään 78,0 kg/hl ja valkuainen vähintään 12,5 %.
Leipäviljoille tärkeä hehtolitrapaino on Trappella korkea. Trappe-kevätvehnän jyväkoko on koetulosten perusteella hieman pienempi kuin muilla saman kasvuajan lajikkeilla.
Trapen sakoluku on keskieurooppalaisille lajikkeille tyypillisesti matalahko. Sakoluvun kestävyys on kuitenkin hyvä. Saksassa Trappe on arvioitu leivontalaadultaan parhaaseen E-luokkaan.
Kun pyritään mahdollisimman hyvään satoon ja laatuun, pitää keväisen peruslannoituksen olla riittävä. Lannoitusta suunniteltaessa tulee aina muistaa Trapen korkea sato- ja laatupotentiaali. Korkean satopotentiaalin lajike vaatii riittävästi ravinteita tuottaakseen parhaan mahdollisen sadon ja laadun. Kokeissa, joissa typpilannoitusta on tarkennettu satotason mukaiseksi, Trappe -kevätvehnän valkuaispitoisuudet ovat olleet noin 12 - 13 % luokkaa.
Maalajit
Myöhäisenä lajikkeena Trappe soveltuu parhainten viljelyyn I-viljelyvyöhykkeen kivennäis- ja savimaille. Myös vanhat juurikasmaat ovat hyviä myllyvehnän viljelyyn.
MAAN KASVUKUNTO
Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon. Hyvärakenteisessa maassa juuret kasvavat hyvin ja ne ottavat ravinteita ja vettä tehokkaasti. Kalkitus parantaa maan mururakennetta ja biologista aktiivisuutta sekä tehostaa ravinteiden ottoa. Lohkon kasvukunnon selvittäminen ja parantaminen ovat tärkeitä askelia kohti kannattavaa viljelyä.
KYLVÖ
Siemen
Kylvötiheys itämisoloiltaan hyvillä peltolohkoilla on 650 itävää siementä neliömetrille. Itämisoloiltaan heikommilla lohkoilla sopiva kylvötiheys on 700-750 itävää siementä neliömetrille. Suorakylvössä siemenmäärää kannattaa nostaa 15 % normaalimäärästä. Suurempi kylvötiheys on perusteltua myös silloin, kun kylvöaika viivästyy normaalista.
Sertifioitu siemen on viljelijälle taloudellisesti kannattava tapa varmistaa kylvösiemenen laatu. Siemenlaskuri kertoo hyödyn euroina.
LANNOITUS
Typpilannoitus
Tutustu Trappe-kevätvehnän lannoituskäyrään. Ympäristötuen mukaan kevätvehnällä voi käyttää typpeä enimmillään 150 kg/ha. Multavuuden lisääntyessä suositellaan typpilannoituksen vähentämistä 20-40 kg/ha. Erittäin multavilla- sekä turvemailla voidaan typpilannoitusta vähentää 40-60 kg/ha. Katso kevätvehnän yleiset typpisuositukset tästä.
Fosfori- ja kaliumlannoitus
Fosfori- ja kaliumlannoitus tehdään viljavuustutkimuksen perusteella. Valitse alla olevasta taulukosta lohkollesi tarvittava fosfori- ja kaliummäärä.
Starttiravinteella voidaan korvata 4-14 kg fosforitarpeesta. Käyttömäärä 20-60 kg/ha.
Hivenlannoitus
Mailla, joiden pH on luokassa hyvä tai parempi, on syytä varmistaa hiventen riittävyys Pellon hiven Y- lannoksella tai kasvukaudella Hivenliuos 2000:lla 5 l/ha.
Ravinnepuutosoireiden määrittäminen kasvustosta vaatii systemaattista lähestymistapaa. Tieto maan pH:sta, maa-analyysin tuloksista, kasvukauden aikaisesta säästä ja muistiinpanot eri kasvustoruiskutuksista helpottavat puutosoireiden tunnistamista. Lue lisää viljelykasvien ravinnepuutosoireista
Lisätyppi
Kasvukaudenaikaisella lisätyppilannoituksella voi nostaa kevätvehnän satoa ja valkuaisen määrää. Jos kevätlannoitus osoittautuu liian alhaiseksi sato-odotuksiin nähden, kannattaa lisätyppi antaa korrenkasvuvaiheessa. Mikäli pyritään nostamaan sadon valkuaispitoisuutta, kannattaa lisätyppi antaa tähkän tultua esille.
Kevyesti muokatuilta ja suorakylvetyiltä lohkoilta vapautuu vähemmän typpeä, mikä lisää kasvukauden aikaista lisätyppilannoitustarvetta.
Lohkokohtainen kevätvehnän lannoituksensuunnittelu kannattaa tehdä FarmitNetWisu:n Kasvuohjelma-laskurin avulla. Laskuri laskee vehnälle lohkokohtaisen typpilannoitussuosituksen kolmena edellisvuonna saadun sadon ja valkuaispitoisuuden perusteella.
Lisätypen voi antaa kevätvehnälle joko Suomensalpietarina tai Typpiliuoksena. Lannoitteen valinta kannattaa tehdä kasvukauden mukaan:
a) jos maassa on kosteutta, lisälannoitukseen kannattaa käyttää rikkipitoista Suomensalpietaria
b) kuivina kasvukausina kannattaa lisälannoitus tehdä Typpiliuoksella
Typpiliuos on ruiskutettava illan tai aamun aikana polttovioitusten estämiseksi. Oikealla suutintyypin valinnalla varmistetaan paras mahdollinen tulos. Kasvustoon ruiskutettu typpi on huomioitava typen kokonaismäärässä.
KASVINSUOJELU
Kuivuus, märkyys, helle, halla ja ravinnepuutokset stressaavat kasvustoa. Ruiskuta vain hyväkuntoisia kasvustoja. Ruiskutussään optimoinnilla voi vaikuttaa torjuntatehoon. Harvan kasvuston rikkatorjunta on tehtävä erityisen huolella. Kasvuston ollessa rehevä laon- ja kasvitautien torjuntaa suositellaan runsaan ja hyvälaatuisen sadon varmistamiseksi. Kasvitaudeille edullisena vuonna kasvunsääteen kanssa kannattaa aina käyttää tautiainetta.
T1-vaihe: Axial 50 EC tankkiseoksena rikkakasviaineiden kanssa 0,8 l, muuten 0,7 l T2-vaihe: Axial 50 EC 0,9 l
Pohjavesialueilla: T1-vaihe: Grasp 1l + Grasp-kiinnite 1l Vesimäärän on oltava vähintään 150 l. Kun hukkakaura on taimella (3-5 lehteä). Muista 7-10 vrk:n väli rikkakasviruiskutuksen kanssa. Lisätietoa hukkakauran torjunnasta.
Keväällä ennen kylvöä tai syksyllä sadonkorjuun jälkeen: Roundup Gold 2,4 -3,2 l tai Glyfonova Bio 4,0 l tai 3,0 l + kiinnite
Kasvitaudit
Trappe-kevätvehnän härmänkestävyys on erittäin hyvä. Lehti- ja tähkälaikun (=Septoria) ja vehnän lehtilaikun (DTR) kestävyydeltään Trappe on Epoksen ohella Suomessa viljeltävien kevätvehnälajikkeiden parhaimmistoa. Voimakkaassa tautipaineessa kemiallinen tautientorjunta on kuitenkin kannattavaa.
Viljelyteknisissä kokeissa hehtolitrapaino on tautientorjuntaa käytettäessä kasvanut hieman. Tuhannen siemenen paino on noussut selvästi taudintorjuntaa käytettäessä. Taudintorjunnan kasvuaikaa pidentävä vaikutus on syytä huomioida, jos viljely tapahtuu I-vyöhykkeen pohjoispuolella.
Viljan kasvitautiennuste -palvelu auttaa tilakohtaisen kasvitautien torjuntapäätöksen tekemisessä. Alueellisen tautiennusteen voit saada joko tekstiviestinä matkapuhelimeen tai katsoa sen S-Agrinetistä.
1. vuosi Amistar 0,25 l + Menara 0,5 l tähkälletulovaiheessa (T3)
2. vuosi Amistar 0,25 l + Zenit 0,7 l tähkälletulovaiheessa (T3)
3. vuosi Amistar 0,25 l + Menara 0,5 l tähkälletulovaiheessa (T3)
Jos esikasvina on vehnä eikä peltoa ole kynnetty, rikkakasviruiskutuksessa on perusteltua käyttää triatsoli-aineen puolikas annos ja vähentää sitä vastaavasti tähkälletulovaiheen ruiskutuksesta. Esim. Menara 0,25 l tai Zenit 0,4 l.
Laontorjunta
Trappe on lyhyt- ja lujakortinen. Laontorjunta ei ole yleensä tarpeen. Jos kasvusto on erityisen rehevä sekä käytetty typpilannoitus on poikkeuksellisen korkea, voi kasvunsääteen käyttö olla tarpeen.
Tuholaiset
T1-T2(T3)-vaihe
Kirvat: Karate 2,5 WG 0,15-0,3 kg T1-T2(T3)-vaiheessa tai Danadim 0,5 l T1-vaiheessa.
