|
|
|
Ajankohtaista
Kasvuohjelma-tutkimuksen raportti 2010
Tuota laadukas ja runsas sato
Hybridirukiin viljelytekniikkaan lisätietoa
Kasvuohjelmatutkimuksen raportti 2009
Kasvuohjelmaopas 2011
Tillväxt program guide 2011
Kasvu-lannoitteet
Härkäpapu kiinnosti viljelijöitä
Kasvuohjelmatutkimuksen raportti 2008
Myllyvehnän kasvuohjelmat laajentuvat
FarmitNetWisu:n esittely
Härkäpapu - uusi valkuaisrehukasvi
Laatusadon malli -laskuri
Kasvuohjelman kysytyimmät kysymykset
Yaran aluemyyntipäälliköt
Farmitin kanavauutiset »
Hybridirukiin viljelytekniikkaan lisätietoa
Viime syksynä Agrimarket, Yara Suomi ja Boreal Kasvinjalostus Oy perustivat eri puolille Etelä-Suomea kenttäkokeita, joissa tutkittiin kylvöajan, siemenmäärän ja lannoituksen vaikutusta Evolo-hybridirukiin satoon ja laatuun. Yara Suomen Kotkaniemen tutkimusasemalla sijainneet ruiskokeet puitiin 4.8. Kuivuudesta huolimatta kokeiden satotaso vaihteli 4400 – 6180 kilon välillä.
Koetulosten mukaan riittävän aikaisessa, elokuun loppupuolella tehdyssä kylvössä siemenmääräksi riittää 200 – 250 siementä neliölle. Kylvön viivästyessä syyskuun puolenvälin paikkeille siemenmäärä kannattaa nostaa 250 – 300 siementä neliölle. Kotkaniemen tutkimusaseman kahdessa kokeessa paras sato saatiin, kun kevätlannoitus 130 kg N/ha (Suomensalpietari 27-0-1-4) annettiin varhain keväällä, kaikki kerralla. Hybridi-rukiin kehitys on keväällä niin nopeaa, että se ei meidän viljelyoloissamme hyötynyt Keski-Euroopassa yleisestä jaetusta lannoituksesta. Voimakkaan versoutumisen ja jonkin verran populaatioruista aiemman kylvöajan vuoksi on tärkeää syksyllä huolehtia myös hybridirukiin riittävästä fosforin, kaliumin ja typen riittävyydestä. Syyslannoituksena kokeissa käytettiin kaikille koejäsenille YaraMila Pellon Y6 (18-4-14-3) 167 kg/ha. Tällöin hehtaarille saatiin 30 kg typpeä, 7 kg fosforia ja 23 kg kaliumia. ![]() Elokuun lopulla kylvetyssä kokeessa paras sato saatiin, kun siemenmäärä oli 250 kappaletta neliöllä ja lannoitus 130 kg N/ha Suomensalpietarilla tehtiin kerralla varhain keväällä.
Elokuun lopulla (25.8) kylvetyssä kokeessa (Kuva 1) paras sato saatiin, kun siemenmäärä oli 250 kpl/m2 ja kevätlannoitus 130 kg N/ha. Evolon sato oli tällöin 6180 kg/ha. Kyseisellä siemenmäärällä ja 130 kilon kevätlannoituksella saatiin lisäsatoa 70 kilon typpitasoon verrattuna 950 kiloa hehtaarilla ja jaettuun lannoitukseen verrattuna 510 kiloa hehtaarilla. Siemenmäärän pudottaminen 200 tai 150 kappaletta neliölle 130 kilon kevätlannoituksella alensi satoa 390 kg/ha ha tai 550 kg/ha.
![]() Syyskuun toisella viikolla kylvetyssä kokeessa paras sato, 6170 kg/ha, saatiin keväisellä kertalannoituksella siemenmäärän ollessa 300 kappaletta neliöllä.
Syyskuun toisella viikolla (11.9) kylvetyn kokeen (Kuva 2) satotulokset olivat hyvin samankaltaiset kun elokuun lopulla kylvetyn kokeen. Siemenmääränä myöhäisemmässä kylvössä oli 200, 250 ja 300 siementä neliöllä. Kun typpilannoitus oli keväällä 130 kiloa hehtaarilla (Suomensalpietari 27-0-1-4), 300 siementä neliöllä antoi suurimman sadon, 6170 kg/ha. Siemenmäärän ollessa 250 siementä neliöllä saatiin satoa 5820 kg/ha ja 200 kpl siementä neliöllä tuotti satoa 5650 kg/ha. Myös tässä kokeessa keväinen kertalannoitus osoittautui jaettua lannoitusta paremmaksi ratkaisuksi. Siemenmäärästä riippuen jaetulla 50 + 80 kg N/ha lannoituksella saatiin 270 – 610 kg/ha vähemmän satoa kuin 130 kilon typen kertalannoituksella.
![]() |