Härkäpapu - uusi valkuaisrehukasvi

Pellon tuotteet olivat 2000-luvulle tultaessa maailmanlaajuisesti edullisia suhteessa kohentuneeseen elintasoon teollistuneissa maissa. Meno jatkui samanlaisena satovuoteen 2006-2007 saakka, jolloin saimme esimakua kohentuneista viljan hinnoista. Viime syksystä eteenpäin viljan hinnoittelu muuttui kokonaan uudelle tasolle.

Rehuvalkuaisen lähteenä soijapapu ja siitä puristuksen jälkeen jäävä rouhe on tärkein valkuaisraaka-aine maailmassa. Sen hinta viljapörsseissä on ollut myös voimakkaassa nousussa, joka edelleen näyttää jatkuvan.

Tätä taustaa vasten on syntynyt mahdollisuus elvyttää kotimaista härkäpavun viljelyä valkuaislähteeksi rehuteollisuudelle. Härkäpapua on viljelty monia vuosia vain luomurehun tarpeita varten ja viljelyala koko Suomessa on ollut vain pari-kolmesataa hehtaaria.

» Lue lisää härkäpavusta

Alla muutamia perusasioita härkäpavun viljelystä ja käyttöominaisuuksista rehun valmistuksessa.

Kylvösiemen

Kontu-lajike yleisin Suomessa viljelty tällä hetkellä

• kylvötiheys 70 kpl/m²
• 1000 jyvän paino = 355g
• itävyys 80-94%
• kylvösyvyys 6-8 cm; siemen imee 2,5 x oman painonsa kosteutta itääkseen
• kasvuaika 111 päivää

Kasvitaudit

• ei havaittu, ei peittaustarvetta, ei tuholaisvaikutuksia (vähäistä lehtisyöntiä)
• harmaahome vaivasi Ukko/ Mikko-lajikkeita, havaittu hieman myös Kontulla
• kasvinsuojelu hometta vastaan mahdollista

Viljelyominaisuudet

• menestyy vehnänviljelyalueella
• lannoitus: 30-40 kg N/ ha; P ja K herneen mukaan (syysvehnälannoite sopivin)
  • sitoo itse typpeä
• ituaika >10d (lohkon glyfosaattikäsittely mahd. myös <10d kylvöstä)
• pavulla erinomainen maanparannusvaikutus
• kuivuuden siedossa vastaa viljaa
• ei lakoa (max 1,5 m pitkänäkään)
• puidessa vahva korsi
• pavun kylvö ensimmäisenä (suorakylvössä voi kylvää märkään maahan)
• puinti elokuu loppu – syyskuu kun alimmat palot hiukan auki; ylimmät palot kuivuvat viimeisinä; puinti matalaan sänkeen
• kuivaus nopea, suositeltavaa kuivata alle 16%:n varoen liiallista kuivumista; alle 14%:n kosteudessa papu rikkoutuu.
• kuivaussuositus: matalalla lämmöllä alkuun; seisotus n. vrk (kosteus tasaantuu pavuissa) ja uudelleen kuivaus päälle.

Taloudellinen arviointi

• alhainen lannoituskustannus, sitoo itse typpeä 90-150 kg/ ha
• runsas typpivaikutus seuraavan vuoden viljasatoon
• kasvinsuojelusäästö (15-30 €/ ha)
• kotimaisuus (valkuaisrehupotentiaali)
• EU:n valkuaistuki 50 €/ ha
• maanparannusvaikutus

Suomessa viljelyssä arvioiden mukaan n. 500 ha

• satopotentiaali v. 2008 kylvöalasta 2 Mkg papua, lähinnä luomurehuksi
• Agrimarket-ketju keskittyy vuonna 2008 pelkästään siemenen lisäysviljelyyn
• 2009 sadostakin vielä suurin osa siemeneksi
• 2010 mahd. saada papua rehuteollisuuden tarpeisiin
• Agrimarketien kautta Suomen Rehulle voi tarjota härkäpapua joko kiinteään hintaan tai puinnin jälkeen päivän hintaan
  • perushinta 30% valkuaispitoisuudelle, kosteus 14-16%
• vaihtoehtona mahdollisuus kiinnittää soijarouheen futuurihintaan

Härkäpavun rehuominaisuudet

Ravintoainevertailu: härkäpapu ja soijarouhe.

	Härkäpapu	Soijarouhe
Parametri	%	%
Raakakuitu	7,8	3,3
Raakavalkuainen	27,6	48
Lysiini	1,652	2,8704
Metioniini	0,201	0,6578
Metion.+kystiini	0,527	1,3768
Treoniini	0,961	1,8564

Härkäpavussa on kohtuullisesti valkuaista ja lysiinipitoisuus on hyvä. Sen sijaan rikkipitoisia aminohappoja on niukemmin. Tämän takia papu soveltuukin paremmin sian- kuin siipikarjanrehuihin.

Maatalouden Tutkimuskeskus ei tulosten varjossa suosita korkeita härkäpavun käyttömääriä porsasrehuun. Sen sijaan lihasian rehussa ja varsinkin yli 50 kilon painoisilla sioilla korkeatkin käyttömäärät (10-30%) tuottavat vastaavat kasvatustulokset kuin verrannerehu. Lisäksi härkäpapu paransi lihan väriä.

Siipikarjanrehuun härkäpapu ei sovi aminohappoprofiilinsa vuoksi aivan niin hyvin kuin sianrehuun.