Koneurakointia Somerolla -käyttäjäjuttu

Someron Häntälässä isä ja poika Häggman, Arto ja Mikko harjoittavat merkittävässä määrin koneurakointia 70 km säteellä kotinurkilta ja tuottavat maitoa liki 40 lehmän karjalle. Peltoa on viljelyksessä vajaat 100 hehtaaria. Urakointityön osuus on jo yli puolet talon liikevaihdosta ja lähivuosina sen määrä kasvanee edelleen Mikon (22 v) tulevan isännyyden myötä.

Yrittämisen meininkiä!

Nuori mies Mikko on oivaltanut yrittäjyyden ja pelin henki on täysin verissä. Isän opastuksella hän perusti oman toiminimen jo 15-vuotiaana. Hän hoitaa näppärästi tietokoneella myös laskutuksen sadepäivinä tai muuten rauhallisempana hetkenä. On aina ilo tavata ja katsella reiluja parikymppisiä, täyden toimen maalaispoikia!

Häggmaneilla on aito yrittämisen meininki, jonka tollompikin aistii heti ensi käynnillä: Konekanta on tehokasta ja pidetty kunnossa. Ei tavoitella mahdottomia. Tehdään kunnolla se mikä tehdään, kuten Arto sanoo: - Niin, että jää meille hyvä mieli ja jää isännälle / toimeksiantajalle hyvä mieli.

Häggmanit urakoivat eri tehtävissä Someron ympäristössä ympäri vuoden. Haketuksen kysyntä kasvaa koko ajan. Heillä on käytössään järeä, omalla moottorillaan varustettu 17 tonnia painava hinattava hakkuri, jolla urakoidaan ympäri vuoden, aina kun muilta töiltä ehditään. Arto haluaa heti viestittää, että märkää puuta ei kannata hakettaa. Aineskasat pitää mieluiten peittää ja antaa kuivua kunnolla. Mies puhuu kuivaa asiaa.

Keväällä urakointi viljelysmailla alkaa tavallisesti juolavehnäruiskutuksilla ja lietelannan ajolla (vaunu 18 m3), jota kestää jopa kolme kuukautta. Kevätmuokkauksille ei ulkopuolisille ehditä, syksyllä kyllä 4 m Amazone Catroksella ja Agrolux-auroilla ehditään myös urakointikeikoille.

Paalaus omia tarpeita varten sekä urakointina on yksi merkittävä työllistäjä. Tänä kesänä kokonaismäärä tulee olemaan olki mukaan lukien noin 10 000 pyöröpaalia. Konetyön määrän ilmaisimena voi olla myös polttoaineen käyttö vuodessa, sitä kului Häggmanilla viime vuonna noin 54 000 litraa.

Lehmät ja nuorikarja ovat pääosin Arton vaimon Tarjan vastuulla. Lypsy tapahtuu läpikulkuasemalla. Lehmät oleskelevat olkipohjaisessa kylmäpihatossa. Säilörehua tehdään laakasiilo täyteen ja loput pyöröpaaleiksi. Oma talouskeskus lämpiää luonnollisesti hakkeella.

Kolmen Jussi peuran voimin

Häggmanin ensimmäinen John Deere hankittiin 2006 ja nyt kolme JD:tä muodostavat tilan koko traktorikannan: 6420 S PowerQuad (yli 5 000 h), 7530 PowerQuad (vajaat 3 000 h, täyspaketti perähydrauliikkaa ja paineilmavarustus) ja 7830 AutoPowr (noin 1 600 h, 900 renkaat takana).

JD 6420 kerää paljon tunteja karjatilan kuormaintraktorina. Kaikki rehu ja lanta kuormataan ja siirretään sillä. Laakasiiloilla rehu levitetään ja tiivistetään myös tällä yksiköllä. Täyden etukuormaintraktorin suorituskyvyn ja kestävyyden takaa 1,5 tonnin peräpaino. Kuinka moni muistaa ja oivaltaa tämän seikan?

JD kestää!

Miksi John Deere on nyt traktorimerkkinne?
– 2006 asti ajoimme kymmenkunta vuotta pelkästään markkinajohtajamerkillä. Sen kestävyys ja polttoainekulutus kypsyttivät meidät John Deeren käyttäjiksi. Kertaakaan JD:mme ei ole kesken työpäivän hajonnut. Saksalaista ajan vähän mieluummin kuin amerikkalaista, siinä on tosin kolme kertaa parempi istuin kuin missään muussa, toteaa Arto. Mikko puolestaan kehuu JD:tä, kuulematta isänsä kertomaa, ajomukavuuden, kestävyyden ja polttoainetalouden osalta.

Öljynvaihtohuollot tehdään yleensä itse. Muista John Deere huolto- ja asennustoimista vastaa somerolainen Konehuolto A Uotila. Arto Häggman on pääosin tyytyväinen Agrimarketin huolto- ja varaosapalveluun.

- Meidän kesämme alkaa kun viimeisetkin syystyöt on tehty. Silloin nautimme jopa etelän auringosta, huikkaa Arto positiiviseksi lopuksi.