Valkeala: rehunkorjuun tehokas koneketju

Rehunteokoa ajoniittokoneella ja ajosilppurilla

Valkealassa eli tulevassa Kouvolassa Jyrki Sydänmaanlakka, vaimonsa Heljä, veljensä Kari sekä Esa Harju muodostavat maatalousyhtymänä 200 lehmän nautakarjatilan. Pellot kasvavat nurmea, lisäksi viljellään ruokohelpeä ns. ylijäämäpelloilla. Viljaa ei kasva lainkaan, mutta senkin viljelyä harkitaan.

Tämän lisäksi ollaan aika monessa muussa yritystoiminnassa mukana. Esa mm. operoi sikatalouden puolella. Maatalousyhtymän omien peltojen rehunkorjuun lisäksi urakoidaan nurmen korjuuta.

Noin 300 ha helpikorjuuala mukaan lukien tämän kesäkauden ensimmäinen rehunkorjuuala oli hieman yli 1 000 ha. Koko kauden rehunkorjuuala tulee olemaan lähes 2 500 ha. Osaksi tehdään kolmaskin niitto. Suomalaisittain siis ihan mittavia hehtaarimääriä, kun ottaa vielä huomioon, että lohkokokojen kirjo on välillä 1–20 ha. Maatilayhtymän korjuutiimi operoi aika laajalla alueella, laitimmaisina kuntina Anjalankoski, Elimäki, Ristiina ja Joutseno.

Vakuuttava korjuuketju

Rehunkorjuu tehdään tarkkuussilppukorjuuna. Konearsenaalin tehokkuus on suorastaan vaikuttavaa. Niitto tehdään pääosin 9 m Krone BigM ajoniittokoneella, joka myös karhottaa niin haluttaessa. Erillinen karhotin on 15 m Krone Swaro. Ajosilppuri on John Deere 7500 ProDrive, joka liikkuu maantietaipaleilla yli 40 km/h vauhdilla.

Korjuutiimissä on kaksi yhteistyökumppania rehuvaunuineen aliurakoitsijana. Tilanteesta riippuen silppurin sylkemää rehumassaa kuljettaa siilolle 3–4 rehuvaunua, kiireettöminä hetkinä ja lähellä siiloja ajetaan vain kahdella vaunulla.

Nelivetoisessa JD 7500 ProDrivessä on edessä 1050/50-32 ja takana 750/55-26 rengastus. Noukinlaite on JD 630B. Takalistolla kulkee 1 000 litraa säilöntäainetta, jota annostellaan 2–3 cm silppuun 4–5 litraa tuoretonnia kohden. Esikuivatussa säilörehussa kuiva-ainepitoisuus pitää olla vähintään 27 %, mieluiten 32 % luokkaa.

Haasteitakin on

Jyrki Sydänmaanlakka näkee rehunkorjuun urakoinnissa muutaman ongelman. Ensinnäkin Suomessa kausi on lyhyt, ja kallis kalusto seisoo suuren osan vuotta. Ruokohelpin kevätkorjuu hieman täydentää nurmisadonkorjuuta. Toisaalta kuiva ja karkea ruokohelpi kuluttaa ajosilppurin sisäkaluja aivan toista vauhtia kuin tuore heinärehu.

Jyrki arvioi, että helpin silppukorjuu on jatkossa kannattavaa vain aivan lähietäisyyksillä. Tilavuuspaino on niin olematon, että suurkanttipaali on ainut oikea tapa kuljettaa helpienergiaa pitemmillä matkoilla. Ja polton pitäisi tapahtua suoraan sellaisenaan, kuten Tanskassa parhaimmillaan toimitaan oljen kanssa.

Toiseksi kohonneet kustannukset (mm. polttoaine, lannoitteet ja koneet) pitäisi saada kerättyä maito- ja lihakilon tuottajahinnan nousussa, urakointitaksojen paineita aiheuttavat polttoaine- ja konehankintahinnat.

Kiviä ja metallia

Kivisyys on kolmas todellinen ongelma varsinkin Salpausselän pohjoispuolella. Tämän sortin mailla karhotusta pitää välttää ja tehdä se työ jo Krone BigM niiton yhteydessä. Jatkossa Jyrki aikoo pyytää toimeksi antaneilta viljelijöiltä lohkokartan, johon on merkitty kivet, salaojakaivojen kannet ja muut mahdolliset esteet. Kivet eivät kuitenkaan ole kartan pääasia vaan oikean lohkon löytyminen tiimin 100 km toimialueelta.

Toimittajan kommentti: Kivien ja muiden esteiden merkitseminen näkyvällä kepillä pitäisi olla jokaisen viljelijän rutiinitehtävä kun hän on teettämässä ulkopuolisella jotain pellollaan. Kivien keruu viimeistään heti kylvön jälkeen on toki ensisijalla tosimielisessä peltoviljelyssä. Vastuukysymyksiä kannattaa miettiä jo ennakkoon.

JD ajosilppurissa vakiona oleva metallinpaljastin on myös tärkeä suojaväline. Koneisto pysähtyy tämän ”ansiosta” keskimäärin kerran päivässä. Oman avainnippunsakin Jyrki on löytänyt tällä tavoin ajosilppurillaan. Pelloista löytyy vaikka mitä; äkeen ja heinäkoneiden piikkejä, lehmänkelloja ja ketjuja.
Ajosilppurin metallinpaljastimella on ennalta suojaava vaikutus myös nautakarjan pötsiin asti, sillä tämän ansiosta metalliesineitä ei nurmirehun kautta joudu eläimen sisäkaluihin.

Huolto- ja varaosapalvelut ratkaisevat

Noin 12 vuotta sitten hankittu JD 6900 teki niin luotettavan ja käteen käyvän vaikutuksen merkin koneista, että tällä hetkellä maatilayhtymän John Deere kanta on 7920, 7530, 6820, kaikki portaattomalla vaihteistolla, sekä 6410 ja 7500 ajosilppuri. – Silti emme ole ihan yhden merkin miehiä, on meillä muitakin konemerkkejä kuin JD ja Krone.
Koneiden huollot tehdään omin voimin sekä Kymenlaakson Konehuollon toimesta. - Siellä homma pelaa. Miehiä on heillä sen verran töissä, että apua saa kiireaikana jopa samana päivänä.

Miksi kalustonne on niin vahvasti John Deereä ja Kronea? – Meillä on Kouvolan Agrimarketin varaosa- ja huoltopalveluista niin hyviä kokemuksia, että se lähinnä ratkaisee. Niin hyviä koneita ei olekaan, etteivätkö ne tarvitse huoltoa ja korjaamistakin aikanaan. Tiihosen Kalevi, vaikka onkin nyt siirtynyt Hyvinkään toimipisteeseen, ansaitsee erikseen myös maininnan. Hän pitää yhteyttä kauppatapahtumien jälkeenkin ja on valmis vaikka henkilökohtaisesti asiakaspalveluun aamuseitsemästä lähtien, kertoo Jyrki Sydänmaanlakka kokemuksistaan.

Jatkuvaa hiomista

Maatalousyhtymän työmenetelmät eivät ole koskaan valmiita. Heillä mietitään nyt, kehitetäänkö edelleen omaa lannanlevityskalustosta vai annetaanko se työvaihe toiselle urakoitsijalle, ja keskitytään vain H-hetkellä tehokkaaseen kuljetukseen navetan ja pellon välillä. Ja monta muuta asiaa on mietintämyssyssä.