Tornio: N. ja O. Ponkala

Ennakkoluulotonta ja mittavaa maatalousyrittämistä Perä-Pohjolassa

Kemi - Tornio alueella liikkuessa maalaismaisemaa tutkaileva silmä huomaa vahvojen karjatilojen osuuden. Pyöreitä rehutorneja näkyy ihan Amerikan malliin. Ja Torniosta ylöspäin alkaa ilmastoltaan ympäristöään edullisempi Torniojoki-laakso, elinvoimaista ja komeaa seutua sekin.

Tornion kupeessa Pirkkiön kylässä, aivan E4 -tien tuntumassa kohoaa mittava nautakarjatila, jota isännöivät Nina ja Osmo Ponkala. Neljä kilometriä Ruotsin rajalta sijaitseva tila on erikoistunut maidon ja lihan tuotantoon; lehmiä on 34 ja lihakarjaa noin 250 päätä. Lihanautojen määrää nostetaan todennäköisesti vuoden sisällä yli 500:n, jota varten ympäristölupa on jo kunnossa.

Peltoa tilalla on Osmon mukaan riittävästi eli lähes 250 hehtaaria 15 kilometrin säteellä. Koko peltoala kasvaa rehua omalle karjalle, puoliksi nurmea ja viljaa. Kaurakin menestyy näillä pelloilla ”nippa nappa”. Kuivaheinää tehdään vain lypsykarjan tarpeiksi noin 30 ha määrämitassa. Säilörehu varastoidaan 600 kuution torniin ja kahteen 1 500 motin laakasiiloon. Edullisina kesinä korjataan osalta nurmipelloista jopa kolme satoa. Lisäksi läheiseltä Tornion oluttehtaalta hankitaan mäskiä 15 - 18 tonnia viikossa, joka annostellaan lihakarjan seosrehuun. Tästä määrästä jalostuu paitsi maitoa ja lihaa, myös lähes 5 000 kuutiota sitä ”ihtiään” eli lietelantaa.

Työtä riittää

Tämän kokoluokan karjatilalla tekemistä riittää yli oman tarpeen. Kesällä lisätyövoimana on 1 - 2 miestä. Tehokkaasta konekannasta huolimatta isäntäväki kiertää kyllä täysillä, ja silti hymykin vielä irtoaa ihan luonnollisesti. Kirjanpito teetetään ulkopuolisella. Nina käyttää ahkerasti myös internetiä pankkiasioiden, karjan ostojen ja myyntien hoitoon sekä sääennusteiden tutkailuun. Myös fax on hänelle tärkeä ja helppo työväline.

Kysyn varovasti vieläkö ehditte urakoimaan tilan ulkopuolelle? - Teemme säilörehua, puintia ja seurakunnalle hautausmaan alueen kunnossapitoa ja talvella sen hiekoitusta . Urakointia hillitsee kuljettajapula. Lisäksi JD 7810 on talvet Ylläksen alueella lumitöissä. Vastaavasti olen ajatellut antaa ulkopuoliselle lietteen ajoa ja muuta massojen siirtoa, kertoo Osmo.

Vankka konekanta

Iso nautakarjatila käsittelee suuret määrät massoja, ja talikkopeli on tänä päivänä lähes muiston asemassa. Ponkalalla rehuja siirretään ja annostellaan useammalla eri koneella. Avant 320 S:llä tuorerehun jako lehmille käy 10 minuutissa. Schäffer -pienkuormaimessa on harjalaite ja annostelukauha. Ajettavaa Seko -apevaunua Nina kehuu tilan tärkeimmäksi koneeksi. Lypsynavetan kalusto on oikeastaan kaikki DeLavalia. Vilja puidaan 4-vetoisella Sampo-Rosenlew 2065 -puimurilla.
John Deere 3800 runko-ohjatulla kurottajalla (-04) on mittarissaan jo 2 000 tuntia. - Sille on todella paljon töitä. Se on ketterä rehusiilolla, ja siinä on voimakas kuormain, jonka liikeradat voisivat olla kyllä nopeampia, sanoo Osmo.

Yhdeksäs John Deere

Ponkalaan hankittiin ensimmäinen JD 6900 vuonna 1996. Tuorein 7920 on jo yhdeksäs Jussi Peura. Tällä hetkellä palveluksessa ovat JD -kurottajan lisäksi: 6910 / -01 / 2 900 h / etunostolaite, ilmastointi ja etujousitus, 7810 /-04 / 1 300 h / etukuormain JD 751, AutoPowr, ilmastointi ja etujousitus, 6420 S / -04 / 700 h / etukuormain JD 651, AutoPowr, ilmastointi sekä etuakseli- ja ohjaamojousitus, 7920 / -05 / 250 h / etunostolaite, etujousitus, ilmastointi ja AutoPowr.

Miksi sitten näin vankkaa John Deere -merkkistä vetokalustoa? - Siirryimme pikkuhiljaa CaseIH:sta Jonnikkaan. Kyllä se kielii merkin hyvistä ominaisuuksista, ja olemme mielestämme saaneet tehtyä Agrimarketin kanssa sopivat kaupat. Ohjaamot ovat hiljaisia, helppoja ajettavia ja jarrut ovat hyvät. AutoPowr on tullut jäädäkseen, eikä se aiheuta tehohäviöitä. Etujousitus on aivan ehdoton, eikä siitä ikinä luovuta, kertoo Osmo Ponkala varsin positiivista JD -kokemuksistaan.

Toivomusten puolelle jää jenkkimallien vilkun hallinta; äänimerkkiä ei ole, ja merkkivalo on lähinnä olematon. Perushuollot ja helpoimmat asennukset Osmo tekee itse, vaativammat ja takuuaikaiset työt tekee sopimushuolto. Osat ja tarvikkeet hän hakee yleensä Keminmaan Agrimarketista.

Maatalouden tilanne laittaa isäntäväen myös hetkeksi mietteliääksi. - 2006 tukimuutosten todellisesta vaikutuksesta ei ole vielä selkeää tietoa. Kustannukset nousevat tasaisen varmasti, miksei maidon ja viljan tuottajahinta?