Somero: Kanasuo ja Reunanen

Vahva erikoistuminen munantuotantoon

Tietokone on myös Meliina Reunasen ja Toni Kanasuon lähes jokapäiväinen työväline. Saksanpaimenkoira Roi on pätevä pihavahti ja hauska seurakoira.

Somero on Suomen mittavimpia maatalouspitäjiä monessakin suhteessa. Noin 650:llä aktiivitilalla on viljelysmaata yhteensä 25 500 hehtaaria, joka tekee tilaa kohti noin 39 ha peltoa. Kaupunki on maan suurimpia munan ja sianlihan tuottajia. Kananmunissa Somero ja Laitila pitävät kärkipaikkaa.

Kanatiloja on satakunta ja niillä lähes 300 000 munan pyöräyttäjää. Yksi suurimmista on Lehtiniemen tila, jonka kanataloudella on jo noin 35 vuoden kokemukset. Nykyinen isäntäpari Toni Kanasuo ja Meliina Reunanen munittavat täysipäiväisesti 18 000 häkkikanaa ja 3 000 lattiakanaa apunaan yksi vakituinen työntekijä.

Tehokasta toimintaa

Hollantilainen pakkauskone käsittelee teoriassa jopa 20 000 munaa tunnissa. Tämän kokoisessa kanalassa pakkaustyöhön kuluu päivässä pari tuntia. Lattiakanalankin munat vierähtävät pesästä hihnalle, joka tuo tuotannon pakkaamoon.

Kananuorikot kasvatetaan itse. Untuvikot tulevat tilalle vuorokauden vanhoina. Kukonpojat on jo siinä vaiheessa valkattu pois joukosta, ja niiden elämänkaari jää lyhyeksi. Lihantuotantoonkaan ne eivät sovellu varsinaisten broilerirotujen rinnalla.

Kanat aloittavat munintansa noin neljän kuukauden ikäisinä. Munintaa jatkuu 12 – 13 kuukautta, ja sitten on kanankin elinkaari ehtoopuolella.

Lehtimäen tilan munat noudetaan kaksi kertaa viikossa Munakunnan toimesta. Munien tilapaukkaus hoidetaan häkkikanalan osalta täysin koneellisesti yhden henkilön valikoivan silmäparin läsnäollessa. Lattiakanalan munat nostellaan käsin hihnalta pakkauskennoille.

Tilan kanat ruokitaan kotoisilla rehuilla. Tietokoneohjattu rehukeskus jalostaa koko oman perinteisen menetelmän viljelyalan (noin 125 ha) kauran, ohran ja vehnän kanojen maittavaksi seosrehuksi. Toni ostaa tämän lisäksi lähes saman vilja-alan pystyyn. Kokonaisrehunkulutus on noin miljoona kiloa vuodessa, johon sisältyy 0,7 – 0,8 milj. kg viljaosuus.

Toni ja Meliina puntaroivat myös laajentamisen mahdollisuutta ja mielekkyyttä. Tällä hetkellä ollaan tyytyväisiä tähän määrään. Tämän hetken rakennusprojektina on hakelämpölaitos. Oman metsän pinta-ala, eikä isännän oma aika riitä kotoiseen haketuotantoon, vaan hake ostetaan ympäristöstä.

Tehokas JD-puimuri

Somero ei ole niitä kaikkein lumisimpia seutuja, mutta silti paikat on pidettävä puhtaina. John Deere 6310 ja Ala-Talkkari –linko ovat pysyvä talven työpari.

- Meillä on ollut John Deeren puimureita jo 70-luvulta lähtien. JD 955 oli ensimmäinen, sitten tuli 1055 ja nyt on menossa viime vuonna hankittu CWS 1450. Tähänastiset kokemukset John Deeren puimurista ovat olleet niin hyviä, että en edes harkinnut muuta merkkiä. Tämä 1450 yllätti vielä puintitehollaan, kertoo Toni.

Lehtimäen traktorikanta on kääntynyt pikkuhiljaa CaseIH:sta Jontikaksi. JD 3050 vuodelta 1989 toimii pääasiassa ruiskutraktorina. 6310 vm.- 98 on talvikaudet lingon pyörittäjänä, ja kevättöissä se kiidättää kylvölannoitinta. 6910 vuosimallia –99 vetää keväällä äestä ja syksyllä 5-teräistä norjalaista Variomat –auraa.

Kahdessa tuoreimmassa traktorissa on ilmastointilaite, muuten varustelu on varsin perinteistä. Etukuormaimen tehtävää hoitaa pieni pyöräkuormain, jolle tämän tuotantosuunnan tilalla riittää tehtävää.

-Pirun käteviä ja luotettavia ovat nuo John Deeret. Kun on kerran hyvän merkin löytänyt, ei ole mitään syytä vaihtaa. Ilmastointilaite on tullut myös pysyäkseen. JD:n moottorit ovat vahvoja ja taloudellisia. Olen kuullut muiltakin, jotka ovat vaihtaneet tähän merkkiin, että polttoainetaloudellisuus on selvästi entistä merkkiä parempi.

Huoltotyöt Toni tekee pääosin itse. Uuden koneen huollot ja vaativimmat asennukset tekee paikallinen sopimushuolto Arto Uotila, jota Toni kehuu erittäin päteväksi. Someron Agrimarketin huoltotarvikevalmius saa sen sijaan häneltä muistutuksen, ja siksi Toni asioikin näissä merkeissä enimmäkseen Salon Agrimarketissa.

« Takaisin