Sauvo: Toivosen maatilayhtymä

Pihvi- ja sianlihaa sekä hernettä oikein myytäväksi asti

Meren äärellä, Turun – Salon välimaastossa sijaitseva 2 900 asukkaan Sauvo on myös aktiivista maataloustuotannon aluetta. 180 aktiivitilaa, joiden keskipeltoala on 49 ha, tuottavat reilun 8 000 ha alueella lähinnä viljaa ja sokerijuurikasta. Myös vihannesviljely ja emolehmätuotanto ovat voimissaan. Jälkimmäistä edustaa parhaimmillaan Antti, 36 v. ja Tero, 34 v. Toivosen maatilayhtymä, täydennettynä vanhempien Helkyn ja Timon vahvalla kokemus- ja työpanoksella.

Tämän suomalaisittain mittavan maatilayrityksen päätoimialat ovat sianliha- ja emolehmätuotanto sekä tarhaherne. Kokonaispeltoala on tällä hetkellä noin 200 ha, josta reilu puolet on omaa. Timo vastaa 30 ha hernealasta. Noin 80 ha ohraa kasvaa rehuksi, ja loppuala on nurmella, josta 10 ha on nurminadan siemenviljelyä. Säilörehusta saadaan jopa kolme satoa. Sokerijuurikkaasta luovuttiin kymmenkunta vuotta sitten. Kylvöt on teetetty ulkopuolisella jo 10 vuotta, ja puimuristakin luovuttiin muutama vuosi sitten. Kaikkea ei pidä, eikä tarvitse tehdä itse. Hyvää yhteistyötä naapuritilojen kesken on tehty parhaimmillaan jo 70-luvun puolivälistä lähtien.

Veljekset uskovat vahvasti vilja-nurmikierron ja karjalannan positiiviseen vaikutukseen viljelymaan kasvukunnon ylläpidossa. Suorakylvöön heillä on myös avoin asenne.

Sikalassa on 1 750 sikapaikkaa jakaantuneena 900+450+450 sektoreihin. Porsaat tulevat tilalle noin 25 kg painoisina. Tero on päävastuullinen sikatuotannossa, merkittävänä apunaan Helkky-äiti.

Charolais ja hereford emolehmiä on pihatossa satakunta kahteen karsinaan jaettuna. 30 sonnin lauma toteuttaa myös tärkeää tehtäväänsä. Karjan pääluku on korkeimmillaan 300 eläimen paikkeilla. Hiehot viettävät kesänsä ympäristökuntien (Turku, Paimio, Kemiö ym.) luonnonlaitumilla, jopa 50 km päässä tilalta. Eläimiä tuotetaan lihan lisäksi myös jalostukseen. Timo on luonut aikanaan tämän Toivosen emolehmätuotannon mittakaavat, josta poikien on hyvä jatkaa. Tila oli aikanaan Suomen suurin alkionsiirtotila. Antti on myös Suomen Hereford yhdistyksen (hereford.fi) puheenjohtaja. – Myymme osan pihvilihasta suoramyyntinä, ja se on todella miellyttävää työtä, käy minulle jopa harrastuksena. On mukava saada ihmisiltä todella positiivista palautetta, kertoo Antti.

Emolehmätuotantoa on tarkoitus laajentaa jatkossa. Ympäristöluvat ovat kunnossa tuplamäärälle. – Naudanlihan tuotannossa on kasvupotentiaalia, viime aikojen uutiset kotimaisen tuotannon laskusta ovat karmaisevia, sanoo Antti. Tällä hetkellä tällä miljoonan euron liikevaihdon tilalla työskentelee isäntäväen ohella kaksi vakituista eestiläistä miestä; Kaido, 30 ja Silver, 22. Hernepellolla tarvitaan lisäksi sadonkorjuuaikaan näppäriä ja innokkaita poimijoita.

John Deereä yli 30 vuotta

Toivosen tilalle hankittiin ensimmäinen John Deere –puimuri jo 60-luvun lopulla, ja ensimmäinen JD –traktori ajettiin pihaan 1973. Siitä lähtien on merkissä pysytty. Koneita on uusittu vain käyttö- ja teknisten tarpeiden mukaan. Traktoreilla on yleensä ollut yli 10 000 tuntia, jopa yli 12 000 h, mittarissaan, ja silloinkin on tavallisesti vaihdettu hyväkuntoiseen käytettyyn Jontikkaan, joka on hyvän yhteistyön merkeissä ostettu lähitilalta, Tapilan kartanosta suoraan. Tähän asti JD –traktoreita ja puimureita on Toivosilla ollut 12 kappaletta.

Tällä hetkellä traktorikanta on: JD 6410 + Quicke, 6610 ja 6910 + Quicke. Vähintään yhtä tärkeinä työkoneina ovat 6-pyöräinen diesel JD Gator ja kiinteärunkoinen, 4-pyöräohjattu JD –kurottaja. Näistäkin molemmista on jo toinen JD käytössä.

- John Deere on hyväksi todettu, ja merkissä on pysytty. JD on tarkoitettu työntekoon, pikkuvikoja ei ole. Monet kilpailijamerkit ovat suorastaan ”pilipaleja”, kuvailee Antti käsitystään John Deerestä. Öljynvaihtohuollot tehdään itse, ja vuosihuollot suorittaa JD-merkkihuolto.

Gator ja kurottaja aina menossa

John Deere Gator on Toivosen tilalla todella hyötyajoneuvo. Tämä 3-akselinen diesel on jo toinen Gator, ja meno on sen mukaista; vuodessa kertyy lähes 400 tuntia mittariin. Poikien Antin ja Teron on vaikea saada Gatoria käyttöönsä, sillä Timo liikkuu sillä vanhemman isännän oikeudella niin tiiviisti. – Ihan ”järjettömästi” sillä tulee tehtyä kaikkea mahdollista; ympäristön siivousta, kivien keruuta, perävaunun vetoa, hernepellolla, laitumilla ym. Siinä on suuri kantavuus, ja helppo hypätä kyytiin ja pois, eikä se tallaa maata, kuvailee Antti Gatorin ominaisuuksia.

JD 3420 –kurottaja on tilan ykköskone, joka kiertää mittariinsa yli 1 000 tuntia vuodessa. Suurella karjatilalla riittää nosteltavaa ja siirreltävää. Erilaisia työvälineitä on todella paljon, lähes parikymmentä! Ja niitä on täydet perusteet luetella, vaikka malliksi muille: kauhoja 5 kpl, trukkihaarukka, paalipihdit 2 kpl, lantatalikko, suursäkkinostin, 2 m lisäkurotin, henkilökori ym. Lisäksi heillä on itse tehty sovitinadapteri kaikkiin Quicke –työvälineisiin. Vaikuttavaa on lisäksi se, että työvälineitä säilytetään betonipalkeista rakennetuilla katetuilla lavoilla, ja vaihto käy todella nopeasti ja helposti.

Todellista yrittämisen meininkiä

Toimittaja kysyy menoa seuratessaan ihan tarkoituksella myös isäntien harrastuksista. – Harrastukset ovat tässä häviämässä. Vähän vapa-ajan yritän viettää perheen kanssa. Pihvilihan suoramyynti on minulle myös harrastus. On kiva olla tekemisissä tyytyväisten asiakkaiden kanssa, kertoo Antti. Poikamies Terolla puolestaan on vauhdikkaat harrastukset. Hän viettää joka talvi pari viikkoa Alpeilla lumilaudan kanssa uusia vapaalaskun haasteita etsien. Kesäaikaan avo-auton ja purjeveneen hallinta kuuluvat hänen mielipuuhiinsa.

Toivosten tilan toimintojen ja piirteiden kuvaaminen näin lyhyessä muodossaan on suorastaan vaikeaa; paljon pitää jättää kertomatta. Usko suomalaiseen maataloustuotantoon on näillä kauniilla kumpareilla lujaa ja perusteltua. Tällaista tilaa pitää jonkun myös todella johtaa, ja Antti on nyt niissä saappaissa tehden samalla koko ajan tavallisia, jokapäiväisiä tehtäviä. Laskin, tilojen välinen yhteistyö ja urakointipalveluiden käyttö ovat tällä tilalla ahkerassa käytössä olevia toiminnan välineitä. Pelkkä viljan kasvattaminen myyntiin ei tyydytä Toivosten yritysmaailmaa.