Säkylä: Pakastehernettä suomalaisille

Makoisan pakasteherneen viljely/tuotanto on taitolaji sekin

Makoisan pakasteherneen viljely/tuotanto on taitolaji sekin
Herne on erinomainen viljelykierron välikasvi. Siihen kohdistuu viljelyhalukkuutta ja sillä on kysyntää markkinoilla, varsinkin tänä vuonna, sillä koetellut kuivuus ja toisaalla sateet ovat painaneet satotoiveet alakanttiin muualla Euroopassa jo toista vuotta peräkkäin. Näin ollen suomalaisen pakasteherneen tie on toivottavasti nousujohteista ja jatkossa viljelyalan laajentamiseen saattaa olla todellisia mahdollisuuksia.
Lännen Tehtaiden tytäryhtiö Apetit Pakaste viljelyttää Säkylän ympäristössä noin 900 hehtaaria pakastehernettä, jonka korjuukausi oli tänä vuonna 20.7. – 20.8. – Tänä vuonna Euroopan sääolosuhteista johtuen Suomi lienee ainoa maa, joka pääsee tuorehernetuotannossaan tavoitteeseensa, kertoo viljelypäällikkö Timo Kaila Apetit Pakasteelta.

Kahden tunnin sisällä korjuusta pakkaseen

Herne on pinaatin ohella ainoa kasvi, jonka sadonkorjuun Apetit hoitaa itse. Nämä edellyttävät kallista erikoiskalustoa, joten viljelyttäjällä pitää olla se itsellään. Herne pitää saada korjuusta kahden tunnin sisällä pakastetuksi, joten käytännössä pellolta matkaa Säkylään Pyhäjärven rannalle voi olla korkeintaan tunti. Tällä hetkellä kaukaisimmat sopimuspellot sijaitsevat 65 km päässä Porin – Ulvilan alueella.
900 hehtaarin sopimusalaa viljelee noin 85 viljelijää. Apetit toimittaa siemenen ja määrittelee kylvö- ja sadonkorjuupäivämäärän, sillä sadon pitää olla mahdollisimman tasalaatuista ja herneen kovuusasteen optimaalista. Lisäksi tehtaan tuotantoprosessin pitää pyöriä tasatahtiin sadonkorjuun kanssa. Myös näytteenotoista ennen sadonkorjuuta vastaa Apetit itse.
Säkylän pakastetehtaalla on herneen käsittelykapasiteetti noin 300 tonnia vuorokaudessa, mikä merkitsee tämän vuoden satotasolla noin 50 hehtaarin parturointia vuorokaudessa. Kaila kertoo, että kahden tunnin aikajaksoon on laskettu puoli tuntia pellolla, tunti matkaan ja puoli tuntia tehtaan prosessissa; pesu, lajittelu (ilmavirrassa värin perusteella!), ryöppäys (nopea kuumennus, joka lopettaa elintoiminnot), jäähdytys, leijupakastus, lajittelu kolmeen kokoluokkaan ja varastointi kontteihin.
Säilyketehtaan prosesseissa syntyy toki myös melkoinen kasa biojätettä, joka menee kaikki hyötykäyttöön paikallisen lihakarjan rehuksi.

Viljelyhalukkuutta on

Viljelypäällikkö Timo Kaila toteaa, että sopimusala saadaan vuosittain helposti täyteen, sillä tämän alueen viljelijät ovat osaavia monen kasvin viljelijöitä. Herne vaatii hyvät, tasalaatuiset maat ja viljelykierrossa pitää välivuosia olla vähintään neljä. Välikasveista ei saa aiheutua tautipaineita, mikä tarkoittaa, että rypsi/rapsi ei sovi herneen kanssa samoille lohkoille, myöskään sokerijuurikasta ei pitäisi viljellä pakasteherneen esikasvina. Herne sopii siis parhaiten tavallisen viljan kiertoon. Se on kuitenkin ohraakin herkempi kaikille maan epäedullisille/puutteellisille ominaisuuksille.
Viljelyhalukkuus on hyvä, sillä viljelytoimet on helppo hoitaa ja herne on todella hyvä esikasvi. Lisäksi tuotteen hinta on etukäteen tiedossa ja viljelyn talouspuoli on kilpailukykyinen muiden kasvien kanssa. Minimi sopimusala on noin viisi hehtaaria, suurimmat noin 40 ha. 5 – 6 tonnin satotasomme on samaa luokkaa muun Euroopan kanssa, sillä meidän pitkä päivämme ja aika ihanteelliset lämpö/kosteusolot sopivat herneelle. Tällä hetkellä Apetit viljelyttää neljää päälajiketta ja puolta kymmentä koelajiketta.

Sadonkorjuuta ympäri vuorokauden

Nakkilalainen viljelijä/ urakoitsija Timo Ruippo on mukana pakasteherneen korjuussa nyt 17. vuotta. Itsekin erikoiskasviviljelijänä (herne, juurikas, peruna, lanttu, porkkana) hän ymmärtää kuinka tärkeää elintarvikelaadulle on toteuttaa sadonkorjuu jämptisti ajallaan ja huolellisesti. Timo toimii Apetitin korjuutiimissä urakoitsijana ja toisen vuoron esimiehenä. Koneet pyörivät noin 22 tuntia vuorokaudessa ja pari tuntia kuluu huoltoihin ja puhdistuksiin.
Pakasteherneen korjuuporukassa ahertaa kolme englantilaista FMC/PMC ajopuimuria (3,3 m/ 26 t), kaksi traktorivetoista tanskalaista Alsidig Varia korkealta kippaava vaunua ja kolme kuorma-autoa, jotka kuljettavat herneen Säkylään. Yhden työvuoron miehitys on pellolla tavallisesti seitsemän henkilöä plus päivävuoron huoltomies sekä kuorma-autokuljettajat.
Puhtaus ja koneiden tinkimätön toimivuus ovat herneen korjuun tärkeitä tekijöitä, siksi koneet pestään tärkeimmiltä kohdiltaan jokaisen työvuoron yhteydessä ja perusteellisemmin kerran vuorokaudessa ja todellinen täyspesu joka toinen päivä.
- Normaali satotasolla korjuuporukan ja tehtaan kapasiteetti kulkevat suunnilleen yksi yhteen. Heikolla sadolla emme tahdo pysyä tehtaan vauhdissa ja päinvastoin, kertoilee Ruippo. Peltolohkojen, teiden ja siltarumpujen kunto vastaa hänen mielestä hyvinkin tämän päivän pakasteherneviljelyttämisen vaatimuksia. Tehtaan konsulentit tekevät tarvittaessa huomautukset viljelijälle jo ennen sadonkorjuuta.
Makoisa herne on yksi kasvikunnan parhaista proteiinilähteistä. Lisäksi siitä saat kuitua ja hiilihydraatteja. Terveydeksi.