Padasjoki: K. Jaakkola

Padasjoki on perushämäläinen 3 600 asukkaan kunta Päijänteen länsirannalla. Suuresta järvestä nousee makoisaa muikkua ja Montreal-jääkiekkomailat ja -varusteet ovat maailmankuuluja. Kalle Jaakkola tuottaa naudanlihaa, puuta ja koneurakointipalveluja. Puoliso Johanna Suntela on myös täystyöllistetty kotitilan ja perheen tehtävissä. Kaksivuotias Niko on jo erikoisen innokas konemies.

Auttoisten kylällä aivan Hämeenlinnantien kupeessa Jaakkolan tilan pihatossa märehtii keskimäärin 270 lihanautaa, joiden vaelluksen määränpää on tavallisesti LSO-Foods. Vasikat tulevat saman konsernin välityksen kautta.

Parista sadasta viljellystä peltohehtaarista neljännes on nurmella, joka paketoidaan esikuivattuna pyöröpaaleihin. Leipäviljaa, lähinnä vehnää kasvaa noin 30 ha alalla, ja muut hehtaarit tuottavat rehuviljaa omalle karjalle sekä osa on pakollisena kesantona.

Kuivapohjapihatossa tallaantuu olkea, jota paalataan omilta pelloilta tuhatkunta palleroista vuodessa. Lisäksi Kalle paalaa muille toisen mokoman pyöröpaaleja.

Karjatilan näkymistä Kalle arvioi: - Rehunkorjuu pitäisi muuttaa noukinvaunu- menetelmäksi. Laakasiilo vai torni, se on ratkaisematta. Karjaakin voisi olla enemmän.

Padasjoki on voimakasta metsätalousaluetta, jossa puu todella vielä kasvaa. Jaakkolan tila ei tee tässä poikkeusta, sillä metsän osuus on tilan elinkeinorakenteessa merkittävä. Evon metsätalouden opinahjokin sijaitsee parinkymmenen kilometrin päässä Jaakkolasta.

Koneurakointi on Kalle Jaakkolan kolmas toimiala. Talvella kolme John Deereä urakoi lumen torjunnassa (auraus ja hiekoitus) Padasjoen alueella kunnan ja yksityisten väylillä ja pihoilla. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että metsätalouden tehtävät suoritetaan ulkopuolisten toimesta.

Parhaat konemerkit

Kalle Jaakkolalla on selvä käsitys tilan konevalinnoista: - Tilalla pitää olla kunnon koneet. Valitse parhaat tarjolla olevat merkit. Huollon pitää olla toimiva ja palveleva, ja sitä on todella Konehuolto Kalevi Alanko. Häneltä saa apua silloin kun tarvitaan, hän osaa tehtävänsä ja venymiskykyä löytyy.

Agrimarketin konemerkeillä, joista tilalla on kokemusta, on valtavan hyvä jälleenmyyntiarvo. Halpamerkeillä on toinen tilanne, kertoo Kalle.

Jaakkolan ensimmäiset John Deeret 6600 ja 6200 hankittiin 1997. Värisuora ei toteutunut per heti ja pysyvästi, välillä on ajettu MF:ää, Casea ja Valtraa. Nyt tilalla on neljä JD -traktoria ja puimuri JD 1450 / 6,15 m, joka saapuu tämän kauden puinneille. Puitava vilja-ala on kasvanut, ja Kalle luottaa myös JD:n puimurilaatuun.

John Deere traktorikvartetti on kokoonpanoltaan tämä: 6920 S AutoPowr (-03), 6920 PowerQuad (-03), 6610 PQ (-00) ja apevaunua liikuttava 3050 (-91). Muuta kalustoa edustavat tärkeimmästä päästä JD 578 pyöröpaalain, Amazone nostolaiteruisku 1200 L/ 15 m ja pintalevitin 3000 L sekä Väderstadin NZ 700 äes ja hinattava Carrier 500. Karjatilan lantalohkot kääntyvät Kvernelandin 4-teräisellä paluuauralla. Koneluettelosta näkee, että isäntä on valinnoissaan sanojensa takana.

AutoPowr miellyttää

Kallen mielestä tämän päivän traktorimerkit ovat teknisesti lähellä toisiaan. John Deere on kuitenkin kulkenut edellä ja sillä on hyvä jälleenmyyntiarvo. – AutoPowr on yksi hieno keksintö, silti se ei ole ainoa traktorimiestä autuaaksi tekevä tekijä. Automaattivaihteisto on parhaimmillaan etukuormaintyössä ja paalauksessa. Siirtoajossa en pidä sitä välttämättömänä.

Toki Jaakkolalla on myös muutama arvosteleva sana. Turhana lisävarusteena hän pitää etujousitetussa traktorissa Quicke-etukuormaimen iskunvaimennusta. Lumenaurauksessa hän sulkee sen pois toiminnasta. Tuontimerkkien varaosille hän toivoo kattavampaa varastointia myyjän keskusvarastolle. Hän olisi valmis kiireen tullen noutamaan osan 100 km päästä.