Kalajoki: M. ja M. Siippola

125 hehtaaria uutta peltoa kertapyyhkäisyllä

Mika Siipola on yritteliäs kalajokinen maanviljelijä. Nuoren viljelijän tekee mieli laajentaa tilaa vastaamaan paremmin EU-maatalouden haasteisiin. Moni nuori viljelijä mielii lisäpeltoa, mutta kunnollisen pellon saatavuus on usein varsin rajallista. Niin Siipolankin kohdalla. Peltohehtaari maksaa Kalajoella jopa 10 000 euroa. Siitä on helppo päätellä myös vuokrataso. Voimakas perunanviljely toimii sopivana kirittäjänä.

Vahva maatalouskunta

John Deere 7820 on osoittanut kestävät kyntensä kevään rajussa pellonraivausurakassa: 125 hehtaaria kahteen kertaan / 1 000 mittarituntia. Portaaton ajonopeuden hallinta on ollut suuri etu työn joutumiselle, kuljettajien jaksamiselle sekä konerasitusten rajoittimena. Kalajokinen Konehuolto S. Kauppila on käynyt tekemässä määräaikaishuollot.

Hiekkasärkät ovat kuuluisinta Kalajokea, mutta euromääräisesti maatalous on omassa luokassaan. Kunnan maatalous on hyvin monipuolista. Peltoala on tämän vuoden lopulla noin 12 000 hehtaaria ja tukikelpoisia tiloja 334, joten viljeltävää on keskimäärin lähes 36 ha. Lukumääräisesti maitotiloja on eniten (145), sitten vilja/heinä (99), peruna (40), naudanliha (31) ja sika (23).

Maatalouden myyntituloiltaan Kalajoki on kuntien ranking-taulukossa 12. tilalla, kuten myös maitotuloilla. Perunan ja muiden vihannesten myyntieurot oikeuttavat 11. sijalle. Naudanlihan tuotannossa Kalajoen mullifarmarit ovat peräti valtakunnan pronssitilalla.

Helppo maaperä houkuttelee luonnollisesti pellon tekoon. Kalajoen peltoala on kasvanut 1997 tasosta noin 2 000 ha. Tänä vuonna uutta peltoa valmistuu yli 400 ha, ja tästä Mika Silpolan osuus on noin 125 ha. Hänellä on sitten hallussaan myös yksi maamme suurimmista viljeltävistä peruslohkoista eli yli 90 ha palanen, pituutta noin 3 300 ja leveyttä 200 – 300 m. Ja reunaojien lisäksi keskellä kokonainen yksi oja!

Mitä ei ole, tehjään itte

Kesäkuun alun työnäytöspäivän vilskeessä oli hetki aikaa myös perheelle. Maiju ja Mika Siipolan lapset Aleksi, Iisa ja Cessi varttuvat elämän läheisessä ympäristössä, tilan yritteliään kehittymisen myötä.

Lisämaata haluavalle jää yksi vaihtoehto: pellon raivaus. Tätä nykyä Suomessa raivataan uutta peltoa parin tuhannen hehtaarin vuosivauhdilla. Tarkkaa tilastoa ei ole käytettävissä.

Mika Siipolan kohdalle järkevimmäksi vaihtoehdoksi jäi pellon tekeminen. Hän osti pääasiassa nuorta koivua ja mäntyä kasvavaa hiekkapohjaista, lähes kivetöntä metsämaata kolmena eri lohkona viime vuoden lopulla. Päämäärä oli selvä: puusto teollisuuden tarpeisiin ja raivausala jyrsimellä pelloksi.

Siipolan raivioalaksi kertyi noin 125 hehtaaria. Muun Suomen pellontekijät voivat vapaasti kadehtia Siipolan olosuhteita: isot lohkot (3), enimmäkseen pieniä kantoja ja kivetön, kantava maaperä.

Urakan mukaiset koneet

Siipola laittoi kerralla tuulemaan myös konepuolella. Viideltä konemerkiltä pyydetyn tarjouskierroksen huipentumaksi Siipola teki kaupat Agrimarketin Eero Aunon kanssa kolmesta uudesta John Deerestä: 7820, 6620 + Quicke 980 ja 6420 + Quicke 960. Vaihdossa meni kolme MF:ää. 7820 perään hankittiin saman tien 2,5 m / 3 100 kg FAE –raivausjyrsin. Tällaisen järeän jyrsimen eteen ovat traktorivalinnat vähissä.

Maaliskuun lopulta lähtien JD 7820 AutoPowr on raivannut uutta peltoa enimmäkseen vuorokaudet ympäriinsä. Asiaa ymmärtävä voi kuvitella kuinka tiukalla voimansiirto on tässä työssä, ja kuinka mainio portaaton vaihteisto on. Ensimmäinen kerta mennään mm. renkaita säästäen peruuttaen. Tilanteesta riippuen etenemisvauhti on 0,3 – 3 km tunnissa. AutoPowrilla vauhdin voi säätä juuri kannon/kantojen paksuuden mukaan, ja voimansiirron rasitukset pysyvät kurissa perinteisiin vaihteistoihin verrattuna.

- Tuo JD 7820 on niin kuin tuohon jyrsintyöhön tehty. Pelaa kuin unelma, sanoo nuori isäntä Mika Siipola.

Kalkitus ja kylvö

Siipolan yhden kevään projekti on kova: 125 hehtaaria pelloksi, kalkitus, muokaus ja kylvö. Jyrsintä saatiin läpivietyä kesäkuun puoliväliin mennessä, jolloin 7820 Jonnikan mittariin oli kertynyt jo tuhat tuntia.

Tuore maa tarvitsee kalkkia, joten Mika levitytti koko alalle viitisen tonnia kosteaa kalkkia. Kalkki muokattiin kylvömuokkauksena pintamaahan liki 6-metrisellä Kverneland –lautasäkeellä. Sateinen ja kylmä sää viivästytti peltotöitä niin, että uudismaan kauran ja ohran kylvö jäi jatkoajalle eli kesäkuun puolivälin lämpimämmälle puolelle.

Reilun 200 ha peltoala 45 lypsylehmän + nuorikarja lisäksi pitää isännän varmasti työntouhussa kiinni. Suorakylvö on Mikan mielestä jatkossa yksi mahdollisuus työhuippujen tasaajaksi.

Siinä on tosimielisen yrittämisen mallia!

« Takaisin