John Deerellä 85 500 pyöröpaalia

Lapuan Haapakoskella lypsykarjatilallinen ja koneurakoitsija Juhani Yli-Karhu tietää mitä on korsimassojen paalaus. Parhaimpina vuosina, jolloin näillä tienoilla oli vielä runsaasti nautakarjaa, hänen tiiminsä louskutti paalia neljän paalaimen voimalla.

Nyt tätä sadonkorjuumuotoa tehdään pääsääntöisesti yhdellä, varsin perusteellisesti sisäänajetulla paalain-käärinyhdistelmällä: John Deere 575 kiinteäkammioisen/verkkosidonta pyöröpaalaimen mittariluku pysähtyi kauden päättyessä 85 500 tehdyn paalin kohdalle! Tämän 1998 hankitun paalaimen perässä vedetään kotimaista Agronic 1520 käärintä.

Tänä vuonna paalattiin vain noin 5 000 paalia, josta olkea oli viidennes. Kuivaheinää ei tällä alueella saatu säistä johtuen lainkaan, kaikki piti kääriä muoviin. Ennätysvuonna 1999 team Yli-Karhu pyöräytti peräti 17 000 palleroa. Yhteen soittoon Juhani kehuu paalanneensa JD:llään 390 paalia.

Vankka rakenne

Miten paalain voi kestää tuollaisen paalimäärän teon? – Ensinnäkin tämä John Deere on vahvaa tekoa, se kestää vetää käärintä. Se on ensimmäinen paalain, jossa on rasvattavat laakerit, ja niitä nippoja olemmekin rasvanneet joka päivä. Ketjuihin laitamme aina vaseliinia, koska se pysyy öljyä paremmin. Pyöritämme paalainta 1 000 rpm voimanotolla, jolloin traktori voi kiertää miellyttävästi 1 300 – 1 400 rpm, kertoo Juhani kokemuksistaan.

Paalaimeen tehtävät huollot ja korjaukset Juhani tekee itse. Pääketjuja on menossa kolmas. Noukinketju on uusittu melkein joka vuosi, sillä se säästää puolestaan rattaita. Noukkimen piikkejä on jouduttu uusimaan tilanteen niin vaatiessa. Agronic -käärimeen on jouduttu vain kerran hakemaan sähköhallintaosa kesken kauden, joten erinomaisesti on kestänyt sekin.

Kaukaisimmat Yli-Karhun paalauskohteet ovat parinkymmenen kilometrin päässä. Omien peltojen paalaus kattaa nykyisin 10 – 15 % koko urakasta. Niitto tehdään tarvittaessa vaikka kolmella Junkkari 320 niittomurskaimella.

Uuden John Deere -paalaimen hankinta alkaa olla pian ajankohtainen. Vaihtoon nykyistä JD:tä ei kuitenkaan anneta, vaan se jätetään tilalle reservikoneeksi ja työhuippuja tasaamaan.

Hyvä huoltopalvelu

Juhani Yli-Karhu luottaa pitkälti Agrimarketin konemerkkeihin. Vahvimpana kriteerinä on toimiva varaosajärjestelmä. Agrimarket on ainoa, jolla on varaosia varastossa, toteaa Juhani. Hänen osien hankintapaikkansa on parinkymmenen kilometrin päässä Nurmon (tulevan Seinäjoen) Hyllykalliolla.
Työkonekaupat Juhani tekee yleensä Agrimarketin Jaakko Keskisen kanssa ja järeämmästä kalustosta hierotaan yhteisymmärrystä Konekeskuksen Reijo Peltolan kanssa.

Luotettavia konemerkkejä

Yli-Karhun pelloilla vilja puidaan Sampo-Rosenlew 2065 -puimurilla. Oman maakunnan Junkkari on vahva merkki tämän tilan koneistuksessa; kylvölannoitin, kolme niittomurskainta, apevaunu ja mylly. Avant-pienkuormain on myös monessa tehtävässä osasuorittajana.

Karjatilan hoitamisen ohella Juhani Yli-Karhu tekee monenlaista urakointia kolmella kaivurilla ja kahdella liikenneluvallisella rekalla. Myös pari traktoria on rekisteröity liikennetraktoreiksi, joten kalustoa ja keikkaa piisaa.

Yli-Karhun tilalla on pihatossa noin satapäinen nautakarja, joka märehtii aperehua. Lypsy tapahtuu 6-paikkaisella tandemasemalla. Peltoa on viljelyssä hieman yli 100 hehtaaria. Viljaa ostetaan naapureilta jonkin verran pystyyn.

Tulevaisuuden näkymiä maataloudessa ja sen oheisurakoinnissa Juhani ei valittele; tekevälle löytyy aina tuottavaa työtä. Etelä-Pohjanmaa kelpaa yrittämisen meiningissä kyllä malliksi muulle Suomelle.